Ja niin koitti aamu, jolloin suunnattiin Aslakin kanssa kohti Imatraa VuoksiCross kisoja. Koko aamuna minua ei jännittänyt lainkaan ja löysimme hyvin gps:n avulla perille. Jännitystä tuli vasta hieman, kun tuntia ennen lähtöä sain tietää, että kärryluokan harrastussarjassa kaksi neljästä kisaajasta lähtee radalle kahden koiran kanssa. Ja lähtöjärjestys oli tehty niin, että yhden koiran kanssa lähdettiin ensin ja perään lähti kahden koiran valjakot. Kaikista suurin jännityksen aihe kuitenkin oli ohitukset, joita uskoin tulevan ainakin, kun kahden koiran valjakot tulee perässä.
Kävin ilmottautumassa ja sen jälkeen kävelytin hieman Aslakia ennen rataselostusta. Paikalla ei vielä ollut montaa koiraa, joten Aslak liikkui hyvin rauhallisesti paikalla. Kohta paikalle tuli enemmän porukkaa ja koiriakin otettiin autoista. Malamuuttikansaa oli paljon paikalla. Rataselostuksen jälkeen lähdettiin Adan kasvattajan kanssa käyttämään koiria kävelyllä ja tarpeillaan. Aslak tykästyi kovasti Adan siskoon Alluun, mutta hetken tutustumisen jälkeen sai Allulta köniinsä. Aslakin ego kuitenkin selvisi tästä kolahduksesta kunnialla, eikä edes tuttu dobermanni saanut Aslakia kokonaan menettämään hermojaan, vaikka ehtikin hieman mielipidettään kertoa. Aslak kuitenkin rauhoittui nopeasti ja pääsimme kunnialla tilanteesta poistumaan. Aslak käyttäytyi todella rauhallisesti, eikä kiinnostunut suuresti, vaikka lähistöllä olikin paljon muita koiria. Toki Aslak kuunteli ja katseli, mutta en antanut mahdollisuutta tuijotteluun tai kontaktin ottoon. Siirryimme lähtöpaikallekin rauhassa ja vain edelle lähtenyt musta belgi aiheutti hetkellisen hermojen menetyksen, mutta silloinkin Aslak rauhoittui nopeasti, kun itsekin pysyin rauhallisena. Aslakia ei haitannut perässä olevatkaan valjakot vaan eteen-käskyllä kääntyi aina takaisin menosuuntaan. Lähdössä olisi halunnut tervehtiä ratatyöntekijät. Tuttu auttoi lähdössä ja laski irti, kun aika oli täynnä, jolloin Aslak vielä pyörähti minuun päin, käskin vetämään, jolloin pyörähti nopeasti takaisin menosuuntaan ja lähti vetämään.
Rataselostuksessa varoitettiin reitin mäkisyydestä ja painoitettiin, että reitin varrella olevat kolmiot kannattaa ihan oikeasti ottaa tosissaan. Reitti olikin tosiaan mäkeä toisen perään. Kun selvisi alamäestä, oli mutka ja sen jälkeen heti ylämäki. Kun ehti vetää happea mäen päällä, tulikin kohta seuraava ala- ja ylämäki yhdistelmä vastaan. Ja mäet eivät olleet mitään erityisen pieniä. Me olemme onneksi treenanneet mäkisessäkin maastossa ja nämä mäet olivat verrattavissa niihin maastoihin. Kuitenkin 3,3 kilometriin mahtui todella paljon mäkiä! Ja mäet olivat pitkiä! Itsellä oli käytössä bike computer, mikä helpotti itseä siten, että viimeisen mäen tiesi olevan viimeinen ja pystyi psyykkaamaan itsensä siihen, että jaksaa vielä viimeisen mäen painaa täysillä ja kohta saisi helpotuksen. Paikoitellen alamäkien jälkeen oli hieman märkää ja kiviä ja juuria oli myös reitillä. Nämä eivät meitä haitanneet vaan niihinkin ollaan totuttu omillakin reiteillä, joten osasimme hyvin valita parhaan kulkureitin ja vältellä esteitä.
Rata oli haasteellinen. Yksi valjakko meidät ohitti ja sekin ohitus meni hyvin, kun otin mutkassa Aslakin ulkokaareen, jolloin toiset pääsivät sisäkaaressa hienosti ohi. Jätimme hieman väliä ja Aslak saikin ohittaneesta valjakosta hyvän kipinän ja pääsimme peesissä maaliin saakka. Ohitusta en lähtenyt tekemään, eikä sille tarve olisikaan ollut, koska saimme heidät kiinni vain ylämäessä ja he saivat aina hyvän etumatkan ennen kuin pääsimme itse mäen päälle. Kun he meinasivat mutkan taakse kääntyä, sai Aslak vauhtia ja otti valjakon kiinni. Saimmekin hienon ajan ja keskinopeuden ottaen huomioon, että Aslak joutui äkkiseltään tähän kisatouhuun mukaan ja treenattiin Aslakin kanssa muutaman viikon ajan kisat tähtäimessä. Lopputuloksena bike computer antoi matkaksi 3,3 km ja keskinopeudeksi 16,61 km/h. Maksiminopeus kävi jopa 30,98 km/h, mikä on meidän ennätys. Olen tyytyväinen keskinopeuteenkin, koska maasto oli todella haasteellinen mäkisyyden vuoksi. Aslak teki kovan suorituksen ja olikin melko hapoilla, kun autolle päästiin takaisin. Kaveri otti meidät maalissa vastaan ja Aslak siirtyi rauhassa autolle. Saatiin sijoitus 3/4. Kiva oli sijoittuakin palkinnoille, mutta erityisesti olen tyytyväinen Aslakin koko päivän kokonaissuoritukseen.
Pahoittelen, jos jäi kirjoitusvirheitä. Seuraavat treenit odottaa, joten en ehdi tarkastamaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti