Treenipäivä, agilitya ja vetoa!

Tänään katselin youtubesta alaskanmalamuuttiaiheisia agilityvideoita. Eräässä videossa kuvattiin, mistä koirakko oli lähtenyt liikenteeseen ja missä vaiheessa he tällä hetkellä ovat. Ja kehitys oli huima! Perus humoristisesta malamuutista, joka tekee mitä huvittaa, oli kehittynyt todella hieno ja keskittynyt agilitykoira! 

Tästä motivoituneena iskin omalle pihalle 60 cm korkeita aurauskeppejä kuusi kappaletta pystyyn 60 cm välein ja otettiin Adan kanssa keppitreeniä. Adalla on jo melko hyviäkin aloittelijan suorituksia. Ei todellakaan puhdasta pujottelua, mutta suorituksesta selkeästi huomaa, että Ada tajuaa homman idean. Kuitenkin tätä tapahtuu vain yksittäisillä kerroilla. Loput kerrat onkin sitä, että pitää aina kädellä näyttää, mistä välistä Adan tulee kulkea. 

Treenasimme myös odottamista targetin kanssa. Ensin lähetin normaalisti jalkojeni välistä Adan targetille, mutta seuraavaksi käskinkin odottamaan ja siirryin parin metrin päähän ennen lähtökäskyä. Seuraavalla kerralla siirryin taas hieman kauemmaksi ja lopulta olin targetin luona antamassa käskyä. Edelleen tätä pitää toistuvasti treenata, enkä siltikään pysty varmaksi sanomaan, että agilitykentälle mennessä Ada malttaisi edelleenkään odottaa lähtökäskyä...

Myös Aslak pääsi tänään treenaamaan. Lähdimme Aslakin kanssa vetolenkille. Ideana taas ihan vain muutaman kilometrin lenkki heittää, mutta päädyimmekin reitille, josta tulee yleensä vajaa 5 km... Virhe! Tuuli oli kova ja vettä hieman satoi, mutta lämpötila oli +13,5. Ajattelin, että tuuli ja sade tasoittaa, mutta ei... Ilmankosteus oli kuitenkin liian korkea ja pelkäsin jo lenkin lopulla, että Aslak palaa aivan loppuun. Siksi kävelimme viimeisen reilu puoli kilometriä ja Aslak pääsi tarhaan viileälle, märälle nurmikolle makoilemaan. 

Aslak piti kuitenkin hienosti tasaisen ravin päällä. Merkkaili aivan liian paljon, mutta Adan juoksun tulo varmaan tätä yllytti entisestään... Keskinopeus oli 8,2 km/h ja maksiminopeus 24,6 km/h. Alussa ja keskivaiheessa Aslak jaksoi jopa laukalla mennä, mutta tämä on tietysti Aslakilta kestävyyttä vähentänyt entisestään tällä säällä... 

Tämä on taas niitä asioita, että maltti on valttia ja näin loppukesästä pitäisi vielä olla todella tarkkana sään kanssa ja malttaa odottaa viileämpää säätä! 

Adan vetokauden aloitus

Sää on viilentynyt todella paljon ja olemme päässeet pari kertaa jo vetolenkille koirien kanssa. Aslakin kanssa viikko sitten ja Adan kanssa torstaina. Tarkoituksena oli käydä vain pari kilometriä, jotta Ada ei kuumuisi liikaa, mutta ensimmäinen kilometri meni niin hienosti Adalla ja neiti oli niin innokkaana töitä tekemässä, että matkaa tuli kaiken kaikkiaan 3,5 km. 

Ada kuunteli alusta asti käskyt hienosti. Omalta kujalta siirtyessä olisi lähtenyt oikealle, mutta pysähdyimme ja käskin pari kertaa vasemmalle, jolloin Ada kääntyi vasempaan. Adan maksiminopeus oli 26,2 km/h, mikä on siis yleensä alkuvauhti. Ensimmäinen kilometri meni vaihdellen 13-26 km/h, mikä oli hienoa, että Ada sai pidettyä kovan laukan niinkin pitkään vajaan 2 kk tauon jälkeen. Kierrosajat oli taas kilometrin välein (viimeinen puoli kilometriä): 16,1 km/h, 10 km/h, 9 km/h ja 8 km/h. Eli selkeästi Adan vauhti hiipui alun jälkeen, mikä on ymmärrettävää. Ada lähtee niin innokkaana liikenteeseen etenkin tauon jälkeen,että kuluttaa suurimman osan energiastaan heti alussa. Kunhan pääsemme enemmän treenaamaan, keskitymme myös vauhdin tasaisena pitämiseen, jotta Ada jaksaisi tasaisesti pitää vauhdin koko matkan ajan.  

Koko lenkin keskinopeus oli 10,5 km/h, mikä oli aivan huippu vauhti tuollaisen tauon jälkeen! Toki olemme treenailleet agilitya ja vapaana juoksua on kesällä ollut, että eihän sitä ihan tyhjästä lähdetty nytkään liikenteeseen. 

Käytin kuitenkin lopuksi vielä Adan suihkun puolella ja kastelin jalat ja mahan, jotta hieman saisi viilennystä treenin jälkeen. Ihan vain kaiken varalta. 

Agilityn alkeiskurssi osa 5

Kurssi lähenee loppuaan. Ollaan jo yli puolen välin. Eilen emme käyneet mitään tiettyä estettä läpi vaan hieman vähän kaikkea. "Uudet" esteet oli keinu ja pussi. Ada ei todellakaan ole sinut keinun kanssa. Säikähti liikkuvaa estettä ja hyppäsi siitä kesken kaiken pois. Keinu oli pöytää vasten ja siihen pöydälle Ada mielellään hyppäsi ja se olisi varmaan Adan nopeinten oppima kontaktieste... Harjoittelin Adan kanssa myös sivummalla keinua ja sain namien avulla Adan useita kertoja menemään keinun alusta loppuun, mutta jännitys ei silti paljoa vielä helpottanut. 

Pussi oli Adalle helpompi, kun alku on suht samanlainen kuin putkessa. Hieman tuntui epäilyttävän, kun läpi ei nähnyt ja joka kerta nostimme pussia siten, että hieman edes läpi näkyi. 

Puomilla Ada oli edelleen hieman AD/HD ja juoksi innokkaana esteen päästä päähän, mutta vauhtia on niin paljon, että kontakti jäi huonolle osalle tällä(kin) kertaa. Adalle kuitenkin riittää jo sanoa kiipee ja Ada lähtee etenemään esteellä. 

Itsenäisenä treeninä sivummalla treenasimme tosiaan keinua. Lisäksi treenasimme edelleen keppejä. Jostain syystä ne on Adalle haasteelliset... Pitää varmaan kotonakin iskeä jotkut kepit pystyyn ja kokeilla harjoitella enemmän. Putkea mentiin ja sehän on Adalle tuttu juttu. Ada tuntuu tykkäävän siitä kaikista eniten. Lisäksi harjoittelimme rengasta. Alkuun Ada kieltäytyi esteeltä, mutta sain lopulta houkuteltua Adan renkaan läpi. Teimme renkaan myös heti putken perään. Ada ei kuitenkaan tarjonnut sitä helposti vaan aina putken jälkeen kääntyi minua katsomaan. Annoin tiukan rengas -käskyn ja Ada kääntyi suorittamaan myös renkaan. Tässä mitä ilmeisemmin minä olin taas liian hidas... Minun olisi varmaan heti putkeen mentäessä tai siellä vielä ollessa jo käskeä renkaaseen.

Viimeinen treeni oli aidat ja putki. Jos muistan oikein, ensin oli kolme aitaa, putki ja sen jälkeen vielä aita. Adalle tämä oli tuttua juttua ja teimme tämän vain muutaman kerran ja lopetimme treenit siihen. Heti alkuun Ada putken jälkeen kääntyi takaisin minun luokseni, mutta menin vastaan, ohjasin takaisin putkeen, juoksin rinnalla ja komensin aidalle. Ja seuraavalla kerralla Ada suoritti radan kerralla oikein. 

Ongelma taas lähinnä on edelleen oma ohjaukseni. Ja Adalla ei edelleenkään ole malttia odottaa treeneissä. Kotona kyllä hienosti arjessa odottaa, mutta treenatessa ei malta. Oman vuoron odottaminenkin oli haastavaa, kun neiti kuunteli mitä kentällä tapahtui ja oli joka käskystä ja inahduksesta valmiina juoksemaan kaveriksi treenaamaan. Lopulta Ada näytti kaiken huomionhakuisuutensa puolet kaikille läsnäolijoille. Malttoi Ada lopulta kuitenkin olla rauhassa ja odotella, mutta asennot olivat taas niin mielenkiintoiset, että muita vain nauratti. Lopulta makasi maassa leuka maata myöten, kuuli vinkupallon kentältä, mutta ei päätään liikauttanutkaan. Vain korvat vähän heilahti ja silmät kääntyivät kentälle päin. Taisi neiti jo luovuttaa. :) 

SAWO SHOW 2016 sunnuntai, Uusi Suomen Muotovalio!

Tänään suuntasimme taas Kuopioon. Aslakin kanssa pääsimme kehän luokse siirtymään hienosti, mutta kehän laidalla Aslak ei tykännyt toisesta häkistä tuijottavasta bokserista, joten aloitti rähinän ja rähisi lopulta kaverin narttumuutillekin. Sieltä jo joku sivummalta huuteli, että laittakaa se koira häkkiin, mutta helpommin sanottu kuin tehty, kun häkkiä ei oltu ehditty vielä kasata, koska juuri saavuimme paikalle.

Aslak sai häkissä rauhassa olla ja vältimme muiden koirien katsekontaktit. Otin Aslakin juuri ennen malamuuttikehän alkua ulos häkistä ja estin edelleen katsekontaktin muihin. Olimme ainoana avoimen luokan urosten kehässä. Sain taas näyttää hampaat itse, mutta tänään tuomari tutki koirat eilistä tuomaria tarkemmin ja Aslak hieman murisi päätä kokeillessa. Muuten oli rauhallinen. Aslak sai ERIn ja SAn. 

Paras uros -kehässä Aslak juoksi junnun takana ja Aslak meni erittäin innokkaana eteenpäin vetäen, mutkissa hyvä ettei sivuluisussa vetäen... Pelkäsin, että siihen se Aslakilla jääkin, mutta Aslak oli kuitenkin PU3 ja junnu oli PU4, mikä tarkoitti valioiden olevan PU1 ja PU2, joten SERTi siirtyi Aslakille ja Aslakista tuli Suomen Muotovalio! Aslakilla on aivan loistava viikonloppu takana! Ja Aslak sai molemmilta päiviltä hienot arvostelut, joilla kyllä kelpaa valioitua! Lauantain arvostelun voi lukea siihen liittyvästä postauksesta. 

Tuomari Shiboleth Myrna:

"Excellent type. Good size. Excellent bone. Well shaped masculine head with good expression. Strong neck. Good body proportions. Correct topline. Wellset tail. Excellent anqulations in front, could have a bit more behind. Well developed chest. Excellent coat quality. Very well balanced movement."

ERI AVK1 SA PU3 SERT MVA

Käytiin taas äitini luona ottamassa kuvia ja siellä Aslak sai myös leikkiä hetken veljeni koiran, Maurin, kanssa. 

Ja kotona Aslak sai toki valioitumiskakun! 

SAWO SHOW 2016 lauantai

Emme olleet Sawo showssa perjantaina paikalla, mutta lauantaille ja sunnuntaille olimme Aslakin ilmoittaneet. 

Lauantaina saimme Aslakin kivuttomasti siirrettyä autolta kehän laidalle. Aslak oli kuitenkin aamupäivän aikana jo neljät kakat vääntänyt ja siitä voimmekin kiittää loistavaa ideaa antaa perjantaina aamulla syödä tarhassa luuta... Ei onneksi kehään tehnyt... Kaverin nartulla oli juoksut, joten olimme eilen jo sopineet, että Aslak pysyy kaukana hänen nartustaan, eikä Aslak onneksi kuin vasta arvosteluja hakiessa sattui niin lähelle narttua, että sai nuuhkaistua pyllyä. 

Otin Aslakin kerran ennen kehän alkua häkistä ulos hieman lämmittelemään, puunailuun ja vielä piti katsoa, millä fiiliksellä Aslak on liikenteessä. Olimme jo toisena kehässä, koska junnuja oli vain yksi ja nuoria ei ollut ollenkaan. Avoimiin oli ilmoitettu neljä urosta, mutta kaksi oli paikalla. Ja minun onneksi Aslak oli ensimmäisenä vuorossa! Tästä olen niin kiitollinen, kun Aslakin liikkeet on paremmat, kun ei juokse toisten perässä. 

Näytin Aslakin hampaat itse, eikä Aslak murissut kertaakaan tuomarin käydessä läpi. Juoksutkin sujui todella hyvin. Aslak sai ERIn ja jännitin kovasti, mitä toinen saa, koska käyttö-, valio- eikä veteraaniuroksia ollut ollenkaan ilmoitettuna lauantaille. ERIn sai toinenkin, mutta Aslak juoksi kuitenkin luokkaykköseksi ja sai SA:n! Eli Aslak sai vihdoinkin toisen SERTinsä ja meidän talouteen tuli ensimmäinen valkoinen ruusuke eli CACIB. Mahtavan arvostelunkin sai!

Tuomari Cochetti Francesco:

"Masculine. Good type. Excellent in movement. Correct bite. Good head and expression. Good neck and shoulder, topline, tailset. Correct rear angulaties. Correct coat."

ERI AVK1 SA PU1 SERT CACIB VSP

Agilityn alkeiskurssi osa 4

Eilen oli Agilityn alkeiskurssin neljäs osa. Kuten edellisen päivän mätsäriin lähdettiin tälläkin kertaa matkaan lennosta. Kerkesin kotona tehdä ruoan ja hieman syödä itse, kun piti jo kamppeet taas kasaan laittaa ja lähteä. Säätiedotus lupaili sateetonta säätä, mutta en ehtinyt kuistiltakaan siirtyä ulos, kun taivas repesi ja vettä tuli kaatamalla. Juoksin sateenvarjon alla autolle, jotta selvisin suht kuivana sentään sinne asti. Mies tuli juuri kotiin, kun autolle pääsin ja vilkutteli vain hymyssä suin, kun minä tein lähtöä pihasta.

Treenitkin totta kai ovat ulkona, mutta onneksi treenipaikalla paistoi aurinko. Pilveä rupesi kuitenkin nostamaan ja puolessä välissä juuri, kun olimme Adan kanssa kentällä, repesi taas taivas. Ei onneksi kaatamalla tullut ennen kuin päästiin Adan kanssa autolle takakonttiin istumaan sateelta suojaan. Vettä satoi enemmän ja vähemmän puolisen tuntia ja pahimman sateen aikaan kaikki pitivät taukoa. Lopuksi onneksi jo taas aurinko paistoi. 

Ada oli taas todella innokkaana treenaamassa. Pääsimme ensimmäisenä tekemään esteitä (aidat, muuri ja pituus). Adalla oli odottamisen kanssa haasteita, kun niin innokkaana oli tekemässä. Alkuun yritti myös oikaista esteiltä suoraan targetille. Yritin kieltää ottamasta namia, mutta kouluttaja sanoi, että ei saisi kieltää, ettei koiran itseluottamus kärsi. Saimme kuitenkin kouluttajan avustuksella lopuksi onnistuneen suorituksen.

Seuraavalla vuorolla harjoittelimme A-estettä ja puomia. A-esteellä Ada juoksenteli miten sattuu. Hyppäsi jopa A-esteen huipulta alas, mutta onneksi A-este oli normaalia matalammalla. Lisäksi Ada juoksi niin innokkaana esteelle, että hyppäsi kontaktialueen yli. Kun kouluttaja siirtyi esteen edestä sivulle, Adalla rauhoittui vauhti ja keskittyi paremmin itse suoritukseen. 

Puomilla Adalla sujui hieman paremmin. Vauhtia edelleen riitti paljon. Ada hyppäsi esteelle hieman sivulta (ei kuitenkaan kuin maks 45 astetta sivummalta). Itse en oikein tiennyt mitä tehdä. Minun olisi pitänyt paremmin pysäyttää Ada kontaktille, mutta en tajunnut siinä vaiheessa. Vielä lopuksi kokeilimme nopeasti puomia ja silloin otin Adan kontaktille paremmin. Ada jopa pysähtyi toiseen päähän ihan itse kontaktille namia odottamaan, vaikka kouluttajakin oli hieman sivummalla. 

Taukojen aikana harjoittelimme Adan kanssa putkea, keppejä ja rengasta. Renkaan tilalle Ada yritti tarjota putkea, mutta siitä en palkkaa antanut, kun väärään aikaan sitä tarjosi. Sain Adan muutaman kerran menemään renkaasta, mutta selkeästi neiti siinä kaipaa harjoitusta. Kepit sujuu kuten ennenkin eli ei oikeastaan kummoisesti edistystä siinä asiassa. Putkeen Ada on rakastunut ja sitä juoksi ihan muuten vain muita esteitä treenatessa. 

Match show 1.8.2016

Kävimme Aslakin kanssa vielä viimeisen treenin ottamassa mätsärissä ennen Sawo showta, joka on tulevana viikonloppuna. Olemme menossa sekä lauantaina että sunnuntaina. Saa siis taas nykäistä hihasta, jos siltä tuntuu! :) Niin koiramaailmassa elän nykyään, että kirjoitin ensin, että saa nykäistä hihnasta. Siitäkin toki, jos siltä tuntuu. 

Olin itse maanantaina ensimmäistä päivää kesäloman jälkeen töissä ja toki tein heti 8,5 tunnin työpäivän. Ehdin käydä tankkaamassa, ostamassa nakit ja käydä syömässä kotona, kun piti jo kamppeet laittaa kasaan (jotka olin varannut jo eteisen pöydälle valmiiksi) ja lähteä ilmoittautumaan. Matka ei ollut onneksi pitkä, joten ehdimme Aslakin kanssa hyvin toteutella paikkaan ja muihin koiriin.

Yhdistelmä ei ollut kuitenkaan kovin hyvä, kun olin itse TODELLA väsynyt ja Aslak hermostui kaikesta mahdollisesta. Aslak ei tykännyt edelleenkään kokomustista koirista. Aslak ei myöskään tykännyt rotikoista eikä dobermanneista sekä eräs saksari ärsytti todella paljon, kun räkytti kaikille muille. Sama saksari sai Aslakilla kierrokset nousemaan juuri kehään mennessä sataseen, eikä herra sitten malttanut juosta nätisti. Saimme sen takia sinisen nauhan, vaikka tuomari (tuttu koirahieroja, joka on Aslakiakin useamman kerran hieronut) sanoi, että Aslak ansaitsisi punaisen, koska näytti hampaat niin hienosti. Todella pieni murina kuului Aslakin suusta, mutta tuomari sanoi, että jos ei tietäisi tapausta, ei olisi murinaa edes kuullut. Mutta villi luonnonlapsi sai kuitenkin sen sinisen nauhan.

Aslak inhosi myös kaikki vinkujia. Myös haukkujat ärsyttivät Aslakia ja voi hitto, kun jopa kauempana jotkut rupesivat rähisemään, Aslakin piti toki osallistua myös. En edes huomannut paikalla olleen erästä tuttua, kun piti Aslakin kanssa liikuskella ja kääntyä aina ympäristössä liikkuvien koirien mukaan, jotta sain Aslakin pidettyä rauhallisena.

Aikuisten sinisten kehässä jo ennen kehän käynnistymistä ensimmäisenä ollut dobberi vain kääntyi ja rähisi seuraavalle koiralle, joka toki vastasi rähinään. Ja sitten kolmantena ollut Aslak toki lähti rähinään mukaan. Lähdimme ensin kävelemään, mutta jo puolen kierroksen jälkeen rupesimme juoksemaan, mutta vauhdikastahan se Aslakin kanssa oli. Jatkon arvosteluja varten toisena ollut koira siirtyi viimeiseksi, joten jäimme Aslakin kanssa dobberin viereen. Aslak pysyi kuitenkin rauhallisena ja keskittyi hyvin minuun, eikä dobberikaan enää kääntynyt rähisemään. 

Edestakaiset liikkeet meni Aslakilla paremmin ja toki seisominen sujuu Aslakilla oikeastaan aina. Aslak sijoittuikin lopulta aikuisten sinisten neljänneksi! Hieno poika! 

Kuvaaja Katja Surakka