Torstaina oli taas vuorossa Adan aksatreenit. Pääsimme tutustumaan taas uuteen kouluttajaan. Hän oli valinnut illan radaksi helpom kolmosluokan radan, joka ei alkuun lainkaan helpolta tuntunut. Heti alussa oli kolme aitaa hieman ympyrässä ja toiselta aidalta houkuttimena A-este, jolle piti vasta kolmannelta aidalta siirtyä 180 asteen käännöksellä. Tähän ajattelin ensimmäisenä radan kolahtavan, mutta Ada menikin pätkän hienosti ja A-esteeltä siirtyi hieman oikealla olevaan kaarevaan putkeen, jonka jälkeen persjätöllä siirryttiin putkesta nähden vasemmalle. Tämä ei mennyt ihan heti putkeen, koska unohdin radan... Aloitimme alusta ja tällä kertaa muistin minne edetä, mutta teimme vielä kolmannenkin kerran tämän kohdan, kunnes siirryimme puomille, jonka Ada teki tällä kertaa hienosti epäröimättä!
Katkaisimme radan ja siirryimme rauhassa kepeille, jotka sujuivat suht hyvin. Joitakin virheitä tuli, mutta pääsääntöisesti Ada eteni kepeillä hienosti. Jatkoimmekin suoraan seuraavaan ohjauksen kannalta haasteelliseen paikkaan, jossa kepeiltä tultiin aidalle, joka oli kahden kaaressa olevan putken välissä. Toki aidalta hypättiin siten, että vastassa oli väärä putken pää ja aidalta piti kääntyä 180 astetta vastakkaiseen suuntaan. Tässä jännitin, että Ada menee sinne, minne suorin reitti näyttää, mutta sainkin jokaisella kerralla ohjattua Adan oikeaan putkeen ja sieltä seuraavaan ja sieltä ulos menemättä taas suoraan edessä olevalle aidalle. Monimutkaisesti selitetty, mutta koska minulla ei ole piirroksia enkä osaa moisia tehdä, joten olette vain kuvailujeni varassa...
Seuraavana vuorossa olisi ollut keinu, mutta siirryimme suoraan loppuun; putki kaaressa, suora putki ja lopussa neljä aitaa hieman siksakissa. Kahden aidan jälkeen tein... Ööh... En enää muista teinkö persjätön vai valssin... Mutta vaihdoin kuitenkin kesken kaiken ohjauspuolta ja sain ohjattua Adan radan loppuun asti. Tässä loppupätkässä ei mitään ongelmia ollutkaan ja näin myös kouluttaja totesi.
Toisella kierroksella teimme rataa hieman pidemmissä pätkissä kuitenkin rauhoittamalla ennen keppejä ja keinua väistämällä. Ihan lopuksi kouluttaja taas keinua kolisutteli, mikä ei Adaa häirinnyt ennen kuin oltiin ihan vieressä. Silloin Ada hieman oli epäluuloinen. Mietittiin, että taitaa kuitenkin olla se liike, mikä Adaa häiritsee kaikista eniten ja kouluttaja antoi vinkin, miten voisimme lähteä liikkeeseen Adaa totuttamaan. Silloin ei vain aikaa ollut, joten emme saaneet harjoitetta tehtyä kunnolla.
Kokonaisuudessaan kouluttaja totesi, että teimme hyvää työtä ja turhaan jännitimme, miten kolmosluokan rata menee. Yleensä saan palautetta, että unohdan Adan, mutta tällä kertaa kouluttaja totesi, että en saisi liikaa jäädä Adaa tuijottamaan ja odottamaan vaan pitää muistaa pysyä liikkeessä, koska Ada reagoi herkästi minun tekemiseeni ja jos minä menen sekaisin tai pysähdyn, ei Adakaan mene sinne minne minä haluaisin ja sotken samalla Adan suorituksen herkästi.
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä. Viime aikoina on treenailtu niin paljon kaikkea, että en ehdi kirjoittamaan kaikkea rauhassa vaan tulee näin putkeen muisteltua ja kirjoitettua useampi teksti ja laiskuuttani en jaksa tarkistaa tekstiä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti