lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pääsiäisen puuhailut!

Ihanaa, kun on pitkä viikonloppu ja ehtii tehdä vaikka sun mitä! Koirienkin kanssa ollaan vietetty kunnolla laatuaikaa. On leikitty, ulkoiltu, puistoiltu, herkuteltu ja koulutettu. Ja vasta kaksi vapaata mennyt! 


Aloitimme pitkäperjantain ulkoilemalla pitkään omalla pihalla. Riki taas liinassa. Välillä on irti pidetty, mutta hiljalleen treenataan taas. Itse siistin pihaa samalla, kun Riki viereen tuli ja alkoi kaivamaan hillittömästi jalkojeni juuresta. Jatkoi vaan ja lopulta Adakin tuli mukaan. Siihen käyttivätkin melkein koko ulkoilun. Lopussa yritin saada myös juoksua aikaiseksi pallon heittämällä mukaan, mutta Riki vain kantoi pallon koko ajan kuoppaan. 





Ada: "Minäkin oon täällä!"


Käytiin Adan kanssa perjantaina myös koirapuistossa. Yksin olin liikenteessä, joten vain toinen koirista pääsi mukaani. Ja koska Adalla on vielä paljon opittavaa, pääsi Ada mukaan. Ada todella hienosti käveli puistoon. Ei ole vielä samanlaista reaktiota kuin Rikillä eli vetää täysillä, kun tietää, minne ollaan menossa! 


Adalla totta kai alkuun häntä koipien välissä ja aina uuden koiran tullessa häntä meni taas koipien väliin. Olen lukenut, että malamuutti ei ole koirapuistokoira (kuulostaapa hassulta), mutta olen halunnut pistää senkin koulutuksen piikkiin. Haluaisin Adan oppivan rentoutumaan ja nauttimaan koirapuistossa, koska Rikikin tykkää valtavasti käydä siellä. Ja se on kuitenkin loistava keino tavata muita koiria ja sosiaalistaa koiraa. 

Adan häntä on vain niin ihana <3

No, Ada yllättäen viihtyi parhaiten ihmisten siliteltävänä... Kävi haistelemassa verkon läpi pienten koirien puolella olevia koiria ja haisteli ja hieman leikki isompienkin kanssa. Pysyi kuitenkin pääsääntöisesti kauempana, vaikkakin välillä meni ja hyppi ja huitoi muita. Leikki oli kuitenkin hyvin erilaista kuin Rikin kanssa. Rikin kanssa leikki on erittäin fyysistä ja roikkuuvat toistensa karvoissa kiinni. Kaikki puistossa olevat koirat olivat kuitenkin lyhytkarvaisia, joten eihän niistä edes kiinni saanut... 

Ada: "PRKL, PYSÄHDY!"

Puistossa oli myös toinen pentu, ilmeisesti sekarotuinen. Pentu oli viiden kuukauden ikäinen uros, joka yritti astua Adaa. :) Ja eihän Ada oikein vieläkään tajua moisesta ja ihmisten piti mennä väliin. 

Lopulta Ada lähti seikkailemaan puistossa muiden kanssa, mutta eivät kuitenkaan leikkineet vaan lähinnä haistelivat ja tutkivat puistoa. Lähdettiinkin sitten pois puistosta. Ada ei meinannut malttaa ensin luokse tulla. Taisi korvat kadota... Mutta Adan sentään saa luokse tulemaan menemällä itse kyykkyyn ja silloin kutsumalla. Nyt oli houkuttimena myös namit ja tulihan Ada lopulta. Laitoin hihnaan ja lähdettiin kävelemään puistosta. Ei vaan toinen pentu meinannut meitä pois laskea vaan yritti koko ajan leikkiä Adan kanssa. Tunnin verran puistossa oltiin ja olipahan muuten väsynyt neiti loppuillan.


On se vaan niin hirmuisen suloinen neiti <3


Tänään ollaan taas ulkona oltu. Annoin myös pitkästä aikaa luut ulos. Saivat rauhassa järsiä luita, kun itse kuistilla istuin katselemassa ja kuvailemassa. Aurinko ihanasti sulattanut portaat, joten mukava istuskella pihalla (vaikka aurinko lopettikin paistamisen juuri silloin, kun ulos koirien kanssa mentiin oleskelemaan). 




Ja tänään vihdoin harjoiteltiin taas seisomista. Ensin Rikin kanssa treenailtiin. Yritin ensin saada Rikiä keskittymään treenaamalla temppuja. Hyvin vähän ollaan viime aikoina treenattu, mutta hyvin on edelleen Rikin mielessä kaikki käskyt. Ja voi ei, sanoisinko että ihan hirvittää! Ollaan käyty lenkillä ja pihalla juoksemassa Rikin kanssa, mutta Riki ei saa siltikään kulutettua tarpeeksi ja on nyt paino noussut 39 kiloon... Vetolenkit ovat jääneet siihen asti, kunnes on tiet sulanut ja päästään pyörällä liikenteeseen. Ja sitten aloitetaan taas kunnon treenit! Ei Rikillä ole kuitenkaan sen kummempaa rasvakerrosta kuin viime syksynä, mutta silti... Painoi kuitenkin 35 kiloa talvella. Pitää yrittää olla tarkempi ruokailujenkin kanssa... 

Mutta alla siis kuvaa Rikistä karvanlähdön aikaan. Edelleen koko ajan lähtee lisää, mutta kuten huomaa, on kaula ja niska selkeästi kaljumpi. Myös jalat ja lonkat ovat joutuneet karvanlähdön uhriksi ja myös takapuoli tuli siistittyä erittäin hyvin. Tuntuu, että turkin pituuskin lyheni samalla...


Vertailuna alla on täällä aikaisemminkin ollut kuva, mutta siinä Rikillä tosiaan talviturkki vielä. 


Entäs sitten meidän neiti? Ensinnäkin mentiin tosiaan ensin Rikin kanssa treenailemaan portin taakse ja ajattelin, että ei tarvitse kissojen luukkua portista sulkea, kun eihän mokoma siitä enää mahdu. Säkä noin 55 senttiä ja painoakin jo 25 kiloa ja onhan tuo nyt kasvanut niin paljon, että ei siitä luukusta vaan enää voi mahtua! Niinpä niin... Heti sujahti luukusta läpi! Laitoin kuitenkin portin taakse takaisin, tällä kertaa luukun kiinni ja kylläpä hienosti malttoikin rauhassa odottaa omaa vuoroaan. 

Mutta tulipa huomattua, että tässä joku päivä on otettava kunnon treenihetki ja käskyjä harjoiteltava Adan kanssa. Pelkästään seisomiskuvan ottaminen oli hankalaa ja totesinkin, että kunpa osaisi jo kaikki samat käskyt kuin Riki... Olisi niin helppoa saada Ada siihen asentoon kuin haluaisi... Mutta käskyt kuten istu ja odota on kuitenkin hyvin hallussa. Esimerkiksi seisominen on unohtunut tässä parin viikon aikana... Mutta oikean asennon saatuaan käskin nopeasti odottaa ja siinähän toinen sitten malttoi sen verran ainakin odottaa, että jopa kolmekin kuvaa saatiin samasta asennosta. 


Kasvanut on Ada paljon, mutta on kyllä vielä sellainen tasapaksu pötkylä. :) Ei ole oikein rintakehä vielä kehittynyt toisella. Ja pääkin näyttää vielä pieneltä muuhun verrattuna. Mutta pienihän toinen vielä on. Viikon päästä on vasta viisi kuukautta täynnä. 


Ja väliin jotain kissoistakin. Veljeni kävi tänään pilkillä ja sai saalikseen neljä kalaa, jotka ystävällisesti luovutti meidän kissoille syötäväksi. Koirathan olisivat myös mielellään kalat ottaneet, kun pussin kimppuun yrittivät päästä meidän kotiin tullessa. Kalat keitettyä ja kissoille annettuani koirat vielä yrittivät päästä osingoille. Eivät kissat meinanneet ruokarauhaa millään saada. 



Mutta tällaista tähän hätään meidän pääsiäiseen kuuluu. Katsellaan mitä vielä seuraavana kahtena vapaapäivänä aikaiseksi saadaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti