sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Taas aksataan!

Adan jokaviikkoinen aksapäivä oli hieman erilainen, koska oma porukka ei treenannut vaan sain mennä toisen ryhmän kanssa treenaamaan. Rata oli kuitenkin toisen oman ryhmän kouluttajan tekemä, mutta silti melko yksinkertainen, joten piti paikan päällä ihan tarkistaa, minkätasoinen porukka tämä toinen ryhmä olikaan. Itse olen 1-2 luokan kisaavien ryhmässä, mutta tämä oli kisavalmiit möllit, joten siinä se ero kai tuli. Itse olen tottunut haastamaan meitä enemmänkin ja meillä on usein vaikeampia ratoja. 

Tällä kertaa teemana oli japanilainen ohjaus. Nimethän ei minulle sano yhtään mitään ja muiden piti näyttää, minkälaisesta ohjauskuviosta oli kyse. Siltikään en muista, olemmeko aiemmin sitä treenanneet. Tein kuitenkin radan ensimmäisen kerran omalla tutulla tyylillämme vain yhden japanilaisen tekemällä. Rata meni muuten todella hyvin, mutta lopussa oli puomi, jolle ei pysäytys onnistunut, joten palasimme puomin alkuun ja teimme uudestaan. Kouluttaja kuitenkin totesi, että meni todella hienosti ja halusi haastaa meidät tekemään keskelle rataa kaksi peräkkäistä japanilaista, joihin alkuun tein niistot. 

Kävimme ensimmäisen kierroksen lopuksi läpi teknillisesti, miten japanilainen siinä pitäisi suorittaa. Kokeilimme yhden aidan kanssa, mutta Ada ei tarttunut ohjaukseeni. Saimme lopulta kerran Adan palkattua oikeaan käteeni ja jätimme kierroksen siihen. Palasimme siiihen toisella kierroksella ja hinkkasimme ja hinkkasimme tätä, mutta yhtään täydellistä kahden peräkkäisen japanilaisen ohjausta emme saaneet aikaiseksi. Sain Adan ensimmäisen aidan yli ja toisenkin, mutta ei enää toisen aidan ylityksen jälkeen palautunut ohjaukseeni. Eli vähän niinkuin 1,5 kertainen japanilainen saatiin aikaiseksi. Tätä siis kotiläksyksi saimme. Laitoin viestiä myös omaan ryhmääni, että tätä voitaisiin toistekin treenailla. 

Lopuksi juoksimme radan läpi, mutta huomasi, että molemmat aloimme väsyä, kun unohdin Adalle antaa sanallisia käskyjä, mutta rata oli onneksi jo Adalle tuttu, joten Ada tiesi minne mennä ilman, että ihan jokaiseen kohtaan käskyjä annoin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti