Tällä viikolla ollaan Adan kanssa tehty tehotreeniä aksassa tähdäten sunnuntain kisoihin. Aloitimme maanantaina, kun olin apukouluttajana toisessa pienryhmässä. Jäimme treenien jälkeen tekemään omaa treeniä. Vaikka pienryhmä onkin mölliryhmä, oli heille suunniteltu rata hyvä rata Adalle juosta. Alkuun teimmekin pari kertaa rataa ja harjoittelimme odottamista, joka meinasi taas hieman hankalaa Adalle olla. Minullakin oli radalla omat haasteeni saada Ada kulkemaan minne halusin, kun esteet olivat lähellä toisiaan, oli takaakiertoja, kolme putkea vierekkäin ja vastakäännöstä.
Tärkeintä maanantain treeneissä oli kuitenkin keppien treenaus. Harjoittelimme kepeille tulokulmia ja tein meille melko haastavankin kulman, jolle Adan kuitenkin jo toisella kerralla sain niistolla ohjattua. Tällä kertaa Ada teki kepit melko huolellisesti ja minun ei tarvinnut koko ajan toisella keppi-käskyä. Ada kuitenkin edelleen herkästi reagoi minun liikkeisiini.
Tiistaina ja keskiviikkona teimme keppitreeniä kotona. Tiistaina Ada haki kepit molemmilta puolilta todella hyvin ilman niistoakin ja teki kepit vauhdikkaasti alusta loppuun. Keskiviikkona kepeissä oli hieman huolimattomuutta ja Ada saattoi esimerkiksi juosta kolmen ensimmäisen kepin ohi ja sitten aloittaa pujottelemaan. Saimme kuitenkin onnistuneita suorituksia myös keskiviikkona.
Torstaina olikin viimeiset treenit ennen kisoja, koska perjantaina lähdettiin reissuun Taigan kanssa ja tullaan vasta lauantai-iltana kotiin. Rata oli pitkä ja melko monimutkainen. Hieman piti välillä muistutella, missä järjestyksessä aidat pitikään mennä. Harjoiteltiin leijeröintiä, mutta silloin se ei oikein onnistunut. Tällä kertaa ohjaus oli hieman kauempaa ja pidempiaikaista. Tätä siis pitää jatkossa vahvistaa.
Kepit tehtiin tasan kaksi kertaa, kerran molemmilta puolilta. Ja Ada teki kepit täydellisesti. Samoin puomi onnistui hyvin ja A-este. Ensimmäinen kasa aitoja meni myös yllättävän hyvin. Tehtiin persjättöä ja vastakäännöstä ja Ada tarttui ohjaukseen todella hyvin. Myös lopun aidat meni yllättävän hyvin. Lisäksi Ada meni putkeen niin kuin pitikin, vaikka A-estekin oli tarjolla. Eli kaiken kaikkiaan treeni meni todella hyvin. Jäimme hyvillä fiiliksillä odottamaan sunnuntain kisoja ja toiveita oli hyvästä kisasta.
Kisa-aamu koitti. Tuomarina oli Jari Suomalainen. Ensimmäinen rata oli hyvin yksinkertainen ja ainoa, missä ajattelin pieleen menevän, oli kepit. Ja niinhän se meni. Ensin Ada toki juoksi keinun vauhdilla suoraan päähän, tömähti alas ja melkein tipahti keinulta. Ada säikähti ja yleisökin huohahti. Jatkettiin heti matkaa ja sivusilmällä katsoin, että Adalle ei sattunut mitään tömähdyksessä. Kohta olikin ne kepit, joita yritimme neljä kertaa ja välillä Ada palasi edelliselle putkelle ja hylkyhän se tuli. Ja keppejäkään ei saatu tehtyä, joten lopulta juostiin vaan maaliin.
Toinen rata oli myös suht yksinkertainen. Se oli lähinnä käännetty toiseen suuntaan hieman joitakin esteitä siirrellen ja aidat olivat eri paikoissa. Toisena oli kepit, jotka tällä kertaa toisella yrittämällä saatiin onnistumaan ja Ada molemmilla kerroilla haki hyvin ensimmäisen kepin. Olin kuitenkin jo valmistautunut ongelmiin keinun kanssa ja niinhän siinä kävi, että Ada ei suostunut keinua tekemään vaan sai kolmella kieltäytymisellä hylkäyksen taas. Jätettiin keinu tekemättä ja juostiin rata loppuun.
Harmitti kovasti ja iski itselle pelko, että nyt joudutaan aloittamaan keinutreeni alusta. Ajoin suoraan kisoista oman seuran hallille testaamaan keinua. Aloitettiin keppitreenillä. Ensimmäinen kerta meni hieman hakiessa, mutta toisella kerralla Ada teki taas täydelliset kepit ja jatkoi samaa rataa uudelleen ja uudelleen. Keinua ensimmäisellä kerralla hieman epäröi, mutta houkuttelu auttoi ja Ada teki keinun kokonaan. Sen jälkeen ei ongelmaa ollutkaan.
Adalla oli kenties hieman liikaa virtaa kisoissa ja epäonnistumiset herkästi vaikuttaa omaan mielenlaatuuni, mikä toki saattaa vaikuttaa omaan ohjaukseen ja tarttuu Adaan herkästi. Kokemusta Ada kuitenkin ehkä eniten kaipaa erilaisista paikoista ja esteistä ja lähdemmekin kokeilemaan parin viikon päästä uudelleen. Silloin muistaakseni oli tarjolla kolme agiliyrataa ja hyppyrata. Jos ei agilityradoilla onnistuta niin jospa kuitenkin hyppyradalla.
Kepit tehtiin tasan kaksi kertaa, kerran molemmilta puolilta. Ja Ada teki kepit täydellisesti. Samoin puomi onnistui hyvin ja A-este. Ensimmäinen kasa aitoja meni myös yllättävän hyvin. Tehtiin persjättöä ja vastakäännöstä ja Ada tarttui ohjaukseen todella hyvin. Myös lopun aidat meni yllättävän hyvin. Lisäksi Ada meni putkeen niin kuin pitikin, vaikka A-estekin oli tarjolla. Eli kaiken kaikkiaan treeni meni todella hyvin. Jäimme hyvillä fiiliksillä odottamaan sunnuntain kisoja ja toiveita oli hyvästä kisasta.
Kisa-aamu koitti. Tuomarina oli Jari Suomalainen. Ensimmäinen rata oli hyvin yksinkertainen ja ainoa, missä ajattelin pieleen menevän, oli kepit. Ja niinhän se meni. Ensin Ada toki juoksi keinun vauhdilla suoraan päähän, tömähti alas ja melkein tipahti keinulta. Ada säikähti ja yleisökin huohahti. Jatkettiin heti matkaa ja sivusilmällä katsoin, että Adalle ei sattunut mitään tömähdyksessä. Kohta olikin ne kepit, joita yritimme neljä kertaa ja välillä Ada palasi edelliselle putkelle ja hylkyhän se tuli. Ja keppejäkään ei saatu tehtyä, joten lopulta juostiin vaan maaliin.
Toinen rata oli myös suht yksinkertainen. Se oli lähinnä käännetty toiseen suuntaan hieman joitakin esteitä siirrellen ja aidat olivat eri paikoissa. Toisena oli kepit, jotka tällä kertaa toisella yrittämällä saatiin onnistumaan ja Ada molemmilla kerroilla haki hyvin ensimmäisen kepin. Olin kuitenkin jo valmistautunut ongelmiin keinun kanssa ja niinhän siinä kävi, että Ada ei suostunut keinua tekemään vaan sai kolmella kieltäytymisellä hylkäyksen taas. Jätettiin keinu tekemättä ja juostiin rata loppuun.
Harmitti kovasti ja iski itselle pelko, että nyt joudutaan aloittamaan keinutreeni alusta. Ajoin suoraan kisoista oman seuran hallille testaamaan keinua. Aloitettiin keppitreenillä. Ensimmäinen kerta meni hieman hakiessa, mutta toisella kerralla Ada teki taas täydelliset kepit ja jatkoi samaa rataa uudelleen ja uudelleen. Keinua ensimmäisellä kerralla hieman epäröi, mutta houkuttelu auttoi ja Ada teki keinun kokonaan. Sen jälkeen ei ongelmaa ollutkaan.
Adalla oli kenties hieman liikaa virtaa kisoissa ja epäonnistumiset herkästi vaikuttaa omaan mielenlaatuuni, mikä toki saattaa vaikuttaa omaan ohjaukseen ja tarttuu Adaan herkästi. Kokemusta Ada kuitenkin ehkä eniten kaipaa erilaisista paikoista ja esteistä ja lähdemmekin kokeilemaan parin viikon päästä uudelleen. Silloin muistaakseni oli tarjolla kolme agiliyrataa ja hyppyrata. Jos ei agilityradoilla onnistuta niin jospa kuitenkin hyppyradalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti