Kävimme Adan kanssa lauantai-iltana treenailemassa vetohommia. Päivät alkavat viiletä kokonaisuudessaan niin paljon, että pääsimme liikenteeseen sen verran ajoissa, että ei ollut edes pelkoa pimeän yllättämisessä.
Ada oli taas hyvin tavanomainen työskentelijä. Juoksut saa taas Adan merkkailemaan. Ja Ada työskentelee alun niin intensiivisesti ja vauhdikkaasti, että kestävyys loppua kohden heikkenee. Kotiin kuitenkin päästiin, kuten ennenkin. Lisäksi ensimmäisen ylämäen kävelimme osittain, mutta Ada sai myös vetää loppu mäen. Yritän hillitä Adaa, että Ada jaksaisi paremmin työskennellä loppuun asti, mutta hiljalleen tuon Adalle lisähaastetta, jotta Ada ei kuvittelisi, että aina ylämäessä voi kävellä. Pari muuta mäkeä käveltiin, koska maa on niissä tuohon suuntaan niin pehmeää ja epätasaista, että niin jyrkkä mäki on jo itselle raskas kävellä ja työntää kickbikea. Tämä kävelyt siis tiputtivat keskinopeuden 9,5 km/h.
Ada on nykyään jo melko varma työskentelijä. Ada kuuntelee hyvin ja meidän yhteistyö sujuu aina loistavasti. Kunhan vain saadaan kuntoa kohotettua niin saadaan kestävyyttä neidille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti