Kävimme Aslakin kanssa vielä viimeisen kerran treenaamassa Lykyllä viikon päästä olevalla kisaradalla. Huomenna Aslakilla on hierontaa ja loppuviikosta teemme vain jotain pientä treeniä.
Tänään teimme ensin pienen kävelylenkin, jotta Aslak sai tehdä tarpeensa rauhassa ja varsinaisella vetolenkillä pysähtymiset olisivat minimissään tietenkin toivoen, että niitä ei olisi laisinkaan. Kävelimme niin pitkään, että Aslak sai kakankin tehtyä, mutta eipä auttanut! Ensimmäisen kilometrin aikana vetolenkillä kakkahätä taas kerran yllätti! On se kumma juttu...
Lähdimme liikenteeseen ja kohtapa tulikin mies koiransa kanssa vastaan. Dobermanni ja kaiken huipuksi vielä irti. Onneksi oli todella hienosti omistajalla hallinnassa, koska Aslak ei tosiaan dobbereista välitä yhtään... Otin Aslakin lyhyeen hihnaan ja kävelimme ohi. Heti ohituksen jälkeen pystyimme jatkamaan hyvin matkaa.
Aslak oli alkuun taas vaihteeksi vain hengailemassa. Ravasi rauhassa, eikä minun laukka-käskyt merkinneet yhtään mitään. Oltiin yli puolen välin, kun Aslak näki muita koiria hieman kauempana ja sai vauhtia lisää. Koirat eivät haitanneet laisinkaan vaan sain Aslakin käskytettyä haluamallani tavalla ja mata jatkui hyvää vauhtia. Menimme alamäetkin kovaa vauhtia ja jyrkkiin mutkiinkaan en hidastanut kovin paljoa. Kun kerta mentiin niin sitten mentiin!
Matka on siis 3 km ja keskinopeus 13,75 km/h. Maksiminopeus oli 31,09 km/h. Mielenkiinnolla odotan kisaviikonloppua. Minkälainen vauhti Aslakilla silloin on ihan oikeasti, kun saa muista koirista kierroksia?
Ohessa vielä video. Video on pitkä. Siinä on koko kisamatka kuvattuna hieman liian alhaalta ja ääniä ei ole. En jaksanut muokkailla enää musiikkia noin pitkään videoon, eikä kenenkään tarvitse minun puhkumista kuunnella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti