Torstaina pienryhmän treeneissä rata oli todella täynnä erilaisia ohjauskuvioita ja hyvin teknillinen rata. Alussa oli hyppy, puomi, 180 käännös toiselle aidalle ja putkeen kaaressa olevaan putkeen puomin alle. Tämä oli helppo osuus ennen teknillisen osuuden alkamista. Keskellä kenttää oli neljä aitaa, joista kolme rinnakkain ja yksi suoraan putkelta seuraavana. Tarkoituksena oli putken jälkeen takakierrolla suorittaa seuraava aita, josta jatketaan seuraavalle aidalle ja flippauksen (ehkä?! aloitetaan valssilla, lopetetaan persjättöön?!) kääntää koira seuraavalle aidalle. Siitä putkeen ja takaisin samalle aidalle ja perusohjauksella keskimmäiselle aidalle, josta palattiin ensimmäisen putken jälkeiselle aidalle ja taas takakierteellä yli ja suoraan seuraavalle aidalle. Sitten mentiin taas putkeen ja palattiin kolmen rinnakkain olevan aidan "suoralle", jotka suoritettiin normaalilla siksakilla yhdeltä puolen ohjaten koira tekemään käännökset aidoille. Lopuksi vielä putkeen, aidalle, pussi ja aita. Ei tästäkään selostuksesta kukaan varmasti selvää saa... Mutta nopeutta emme tällä kertaa saaneet treenattua, koska rata oli täynnä käännöksiä ja erilaisia ohjauskuvioita.
Ada teki ensimmäisellä kerralla oikein hyvin. Teimme rataa pätkissä ja hioimme muutamia kohtia, useampaan kertaa, mutta hyvää suoritusta saimme kuitenkin aikaiseksi. Toisella kierroksella Ada kyllästyä ja kouluttajakin totesi, että ensimmäisellä kierroksella Ada selkeästi keskittyi paremmin. Oli vaikea saada pidettyä Ada kontaktissa.
Sunnuntaina olimme taas agilityesteiden tehokurssilla. Aloitimme Adan kanssa keinun treenaamisella. Kouluttaja kysyi alkuun, minkälaisessa vireessä Ada on, tarvitseeko purkaa energiaa ennen keinulle siirtymistä. Totesin, että ei tarvitse, kun on muutenkin raskas viikko ollut, joten ei ole mitenkään liian energinen tapaus. Lähdimme treenaamaan keinua samalla tavalla kuin tähän astikin olemme eli laitoimme maksipöydän laskeutuvan reunan alle. Käskytin Adan kiipeämään ja reippaasti nousikin keinulle. Kouluttaja laski varovasti samalla keinua alas, kun minä työnsin nakkia nenän eteen. Tätä teimme muutamia kertoja molemmilta puolilta ohjaten.
Ada teki ensimmäisellä kerralla oikein hyvin. Teimme rataa pätkissä ja hioimme muutamia kohtia, useampaan kertaa, mutta hyvää suoritusta saimme kuitenkin aikaiseksi. Toisella kierroksella Ada kyllästyä ja kouluttajakin totesi, että ensimmäisellä kierroksella Ada selkeästi keskittyi paremmin. Oli vaikea saada pidettyä Ada kontaktissa.
Sunnuntaina olimme taas agilityesteiden tehokurssilla. Aloitimme Adan kanssa keinun treenaamisella. Kouluttaja kysyi alkuun, minkälaisessa vireessä Ada on, tarvitseeko purkaa energiaa ennen keinulle siirtymistä. Totesin, että ei tarvitse, kun on muutenkin raskas viikko ollut, joten ei ole mitenkään liian energinen tapaus. Lähdimme treenaamaan keinua samalla tavalla kuin tähän astikin olemme eli laitoimme maksipöydän laskeutuvan reunan alle. Käskytin Adan kiipeämään ja reippaasti nousikin keinulle. Kouluttaja laski varovasti samalla keinua alas, kun minä työnsin nakkia nenän eteen. Tätä teimme muutamia kertoja molemmilta puolilta ohjaten.
Kouluttaja antoi heti palautetta ja sanoikin, että hänen näkökulmastaan Adalla ei suurta ongelmaa keinulla ole. Ada oli itse painanut keinua alaspäin pöytää vasten ja antoi itsestään koko ajan reippaan vaikutelman. Ada kuitenkin rupesi pysähtelemään kesken nousun ja tämän syyksi kouluttaja arveli ennemminkin sen, että Ada odottaa palkkaa kuin epäluuloisuus tai pelko. Siksi hän antoikin neuvoksi mahdollisimman pian jättää palkkaus vain keinun loppuun asti ja ottaa siihen joku ihan oikeasti ekstrapalkka, esimerkiksi kissan märkäruokaa tai jotain vastaavaa, mitä saisi vain keinutreenissä. Hiljalleen vaihdettaisiin maksipöytä pienempään pöytään ja lopulta jätettäisiin kokonaan pois. Tämä itse asiassa kuulosti yllättävän järkevältä pointilta. En epäile yhtään, etteikö Ada olisi niin ovela, että niin sanotusti mitä huonommin keinun tekee sitä enemmän siitä saa palkkaa.
Kouluttajan suunnittelema rata oli yksinkertainen, jossa ei teknillisesti mitään vaikeaa ollut. Esteinä oli vain todella paljon aitoja, muuri, putki ja puomi. Tämä oli itse asiassa todella hyvä rata meidän treenille, koska torstaina oli teknilliset treenit. Nyt saimme vain juosta ja rällätä. Toisella kierroksella vasta teimme rataa ja silloinkin vain kaksi kertaa. En vain yksinkertaisesti jaksanut juosta enempää. Radan käännökset olivat pääsääntöisesti 180 asteen käännökset kentän päissä ja tästä johtuen en pystynyt laittamaan palkkaa puomille, kun Adaa olisi se todennäköisesti liikaa houkutellut kesken muun radan. Siksi kouluttaja laittoikin palkan, kun olimme muut esteet sillä kohtaa ohittaneet. Valitettavasti Adahan tietää, että palkkaa löytyy myös muilta ja nytkin Ada muutamia kertoja yritti oikaista tai vilkaisi kouluttajan suuntaan. Sain kuitenkin jokaisella kerralla Adan takaisin radalle ja keskittymään minuun. Saimmekin tehtyä nollarataa, ei pudotuksia eikä väärille esteille menemistä. Yritin keskittyä saamaan vauhtia ja sainkin juosta suoremmat pätkät todella nopeasti. Kaiken kaikkiaan rata saatiin tehtyä todella hyvin!
Tästäkin kouluttaja antoi heti palautetta. Hänestä meidän yhteistyö toimii ja sain hyvin Adan takaisin keskittymään rataan ja minuun. Ada tekee varmaa suoritusta ja hän totesikin, että juuri Adan tyyppiset koirat pärjää hyvin ja saa nollaratoja aikaiseksi, vaikkei ykkössijoista kilpailekaan nopeuden takia. Ada sai kyllä isot kehut niin häneltä kuin minultakin ja pääsi päivän lopuksi luuta jäytämään tarhaan. On ollut rankka viikko Adalla ja Ada on täysin palkkansa ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti